Viikonlopulle oli ennustettu kevyttä keliä. Tunnetusti Kruunuvuorenselällä muutenkin tuulet tuppaa pyörimään, eli luvassa haastava kisa. Tällä kertaa poikkeuksellisesti kuitenkin Kippari oli pirteä - keulagasti oli jännittänyt kisaa kipparinkin puolesta. Ison skuuttaajaksi näihin kisoihin saatiin Merin Anna-serkku.

Meidän perämoottorin oli naapuriveneen vahvat ja komeat miehet kantaneet laiturille jo edellisenä iltana. Laiturista lähtö sujui ilman perämoottoriakin ongelmitta, eikä melasintakaan tarvinnut käyttää...

Eka lähtö sujui kevyestä tuulesta huolimatta hyvin. Ehdittiin lähtöviivalle ihan ajoissa ja saatiinkin tosi hyvä lähtö. Pidettiin 2. sijaa viimeiselle alamerkille saakka, jossa kilpakumppani pääsi vihdoin ohi.

Lähtöjen välissä tuuli tyyntyi lähes kokonaan ja lilluttiin odotellen mitä tapahtuu. Ehdittiin kuitenkin tehdä siinä hyvin psykologista analyysiä muista kilpakumppaneista tai ainakin heidän kippareistaan. Kilpakumppani oli analysoinyt meidän träkkejä ja antoi meille ohjeita miten kannnattaa ajaa. No ei me niitä ohjeita kyllä noudatettu. Tuuli virisi kuitenkin uudelleen ja vielä samasta suunnasta, joten rataa ei edes tarvinnut alkaa muuttamaan.

Toisessa lähdössä jouduimme harmillisesti toisen veneen yläpuolelle niin, että ne saivat nostatetua meitä. Huoli olikin, että olimme yli viivasta jo lähdön aikaan. Otettiin kuitenkin riski, eikä lähdetty kiertämään lautakuntavenettä. Koko kisan ajan oltiin kyllä fleetin mukana, mutta ei kulkenut enää ihan niin hyvin kuin aikaisemmin. Ja lopulta jäätiin lähdössä kuudenneksi.

Laituriin palattuamme ehdimme vihdoin syömään herkulliset eväämme. Tarjolla oli falafel-pullia, juusto-hedelmäsalaattia ja valkosipulioliiveja.