Treeni-illan sääennuste ei ollut kovin lupaava. Sadetta ja kevyttä tuulta. Siitä syystä ei varmaan saatu treeneihin ketään sparraajaa... ja hyvä niin, olisi saattanut tulla treeneistä liian ryppyotsaista touhua. Tänään siis kokoonnuttiin harjoittelemaan Hangon regattaa varten.

Koska Kirsi oli juuttunut ruuhkaan, treenit käynnistyivät vähän myöhässä. Sinänsä ihan hyvä, sillä sade ehti lakata ja päästiin lähtemään ulos raikkaassa kesäsäässä.

Alkuun naisisto (tai ainakin keulagasti) oli innokkaampi spinnun nostosta, kuin kippari ja lämmittelimme ensin muutaman kierroksen (kipparia).  Kiersimme muutamaan otteeseen ylä- ja alamerkkiä, jotka ei ehkä ihan olleet oikeassa paikassa tuuleen nähden. Samalla Janika sai kokeilla niitä ison trimmejä... mites ne taas menikään?

Treenistä muodostui sinänsä melko mielenkiintoiset, koska kokeilimme ehkä melkein kaikkia mahdollisia tapoja nostaa spinnu väärin. Totesimme lopulta, ettei spinnua kannata yrittää nostaa keulapurjeen tuulen puolelle, ei myöskään saalingin takaa tai köysien välistä.

Kun oltiin tehty muutama spinnu ylös - spinnu alas- harjoitus piti siirtyä vähän väljemmille vesille harjoittelemaan myös jiippausta. Tällä kertaa spinnu nousi ihan hyvin. Pian huomasimme kuitenkin, että oli tehtävä joko jiippi tai laskettava spinnu nopeasti, koska kivikko läheni kovaa vauhtia.  Koska keulapurje oli vielä ylhäällä, päätettiin laskea spinnu. Ilmeisesti keulagasti tai spinnun skuuttajaana toiminut Meri ajatteli spinnun olevan vähän likainen, koska kohta huomasin sen uivan iloisesti veneen alla... no siitäkin selvittiin ja haettiin uutta vauhtia, että saadaan spinnu ylös kuivamaan. Koska eihän sitä nyt märkänä voi pakata.

Seuraavalla kerralla spinnu saatiin ylös ja ajettiin väylää suoraan melko pitkän matkaa. Onneksi sää oli kylmä ja sateinen ja yleensä hyvin vilkas laivaväylä oli lähes tyhjä. Vain yksi armeijan alus tuli vastaan juuri siinä väylän kapeimmalla kohdalla ja tietysti ohitti meidät juuri keulan edestä. Väylän jälkeen harjoiteltiin sitten vielä niitä jiippejä, jotka sujuivat tällä kertaa... no ihan hyvin. Ehkä siinä vielä on pientä hiomista. Ja hyvä näin, pitäähän seuraaviin treeneihinkin jäädä jotain harjoiteltavaa.

Kaiken tämän kohelluksen keskellä ehdittiin kyllä myös harkita ihonväristen bikinien hankintaa ja keskustella siitä, mitä naisten ensiapulaukun tulee sisältää. Olisiko siellä hyvä olla valmiina esim. myös reseptejä joihinkin kiusallisiin vaivoihin... kun kerran löytyy lääkärikin omasta takaa. Kovasti pohdimme myös sitä kuuluuko kondomit ensiapulaukkuun.

Lopputuloksena illasta oli se, että tällä kertaa ei kipparin pakarat olleet kipeät, mutta otsasuoni kyllä tykytti välillä melko kovaa...